Tärkein innovaatiomme on yksinkertaisuus.

Puolet kaikesta kulutetusta energiasta käytetään lämmitykseen ja jäähdytykseen. Suuri osa lämmitykseen käytettävästä energiasta tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla.  Pienydinlämmöllä voidaan merkittävästi vähentää globaaleja lämmöntuotannon päästöjä.

Suomessa suunniteltu LDR-50 on kooltaan pieni, minkä vuoksi se voidaan rakentaa maan alle, lähelle kaupunkeja. Jokainen reaktori tuottaa 50 MW päästötöntä lämpötehoa korkealla hyötysuhteella. Vain muutamalla reaktorilla voidaan lämmittää keskikokoinen kaupunki - säällä kuin säällä.

Maanalainen kaukolämpölaitos

Suomalaista osaamista suomalaisessa peruskalliossa.

LDR-50 on niin pieni, että se voidaan rakentaa maan alle — ei savupiippuja, hiilikasoja, tai jatkuvia polttoainekuljetuksia. Polttoainetta vaihdetaan kahden vuoden välein.

Miten se toimii?

Lämpöä, vettä ja fysiikan lakeja

Ydinreaktorin fysiikka tunnetaan läpikotaisin. Uraanin hajoaminen tuottaa lämpöä, joka siirtyy veteen ja edelleen lämmönvaihtimien kautta kaukolämpöverkkoon.

Koska sähköntuotantoon tarvittavaa turbiinia tai generaattoria ei ole, lähes 100 % tuotetusta lämpöenergiasta saadaan hyödynnettyä kaukolämpöverkkossa. Tämä paitsi yksinkertaistaa prosessia myös laskee sen kustannuksia. Lopputuloksena saadaan toimitettua enemmän lämpöä paremmalla hyötysuhteella — edullisemmin.

Modulaariset lämpölaitokset

Asiakkaan tarpeisiin suunniteltu lämpölaitos voidaan toteuttaa asentamalla useita reaktorimoduuleja rinnakkain. Yksi reaktori tuottaa 50MW lämpötehoa.
Reaktorihalli rakennetaan maan alle peruskallioon.
  1. Laitoksesta saadaan kuumaa vettä
  2. Lämpö johdetaan kaukolämpöverkkoon

Reaktorimoduuli

Lämpöteho on 50 MW per reaktori
Polttoaineen vaihto 2–3 vuoden välein
Reaktorin toimintapaine vastaa espressokeitintä
Fyysisesti erotetut vesikiertopiirit.
  1. Lämmönvaihdin
  2. Reaktorimoduuli
  3. Reaktoriallas
Ympäristö

Lämpöä ilman ilmastoahdistusta.

Vaikka muutosta tarvitaan nopeasti, monet kaupungit tukeutuvat yhä fossiilisiin polttoaineisiin ja biomassaan. Kumpikaan ei ole kestävä ratkaisu. Fossiiliset polttoaineet tuottavat valtavasti päästöjä ja ovat alttiita maailmanpolitiikan muutoksille. Puun polttamiseen liittyy myös ongelmia, kuten korkeat biogeeniset päästöt ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat kielteiset vaikutukset. Keskikokoisen kaupungin lämmittäminen vaatii joka päivä jalkapallokentän kokoisen halkopinon.

Steady Energyn ratkaisu tarjoaa fiksumman tavan toimia. Se vähentää tilan ja polttoaineen tarvetta sekä tarjoaa vakaan, kustannustehokkaan ja aidosti matalapäästöisen vaihtoehdon lämmittämiselle. Laitoksen elinkaaren aikana syntyvä käytetty polttoaine mahtuu kahteen parkkiruutuun.

Neljän LDR-50-yksikön suolanpoistolaitos voisi tuottaa 44 000 – 88 000 m3 makeaa vettä päivässä.
  1. Meriveden otto
  2. Suolanpoistolaitos
  3. LDR-50:n prosessilämpö ohjataan suolanpoistolaitokselle
  4. Makea vesi johdetaan koteihin ja yrityksiin
  5. Suolavesi palautetaan mereen
Suolanpoisto

Makea vesi on elinehto.

Juomakelpoisen veden niukkuus on kasvava haaste, jota ilmastonmuutos ja liiallinen vedenkulutus kiihdyttävät. Suolanpoistolla voidaan valmistaa lähes rajattomasti makeaa vettä, mutta prosessi kuormittaa ympäristöä, sillä sekin on riippuvainen fossiilisista polttoaineista.

LDR-50-teknologia soveltuu energialähteeksi suolanpoistolaitoksiin. Pienikokoinen ja kustannustehokas ratkaisu voidaan toteuttaa missä tahansa, missä makeasta vedestä on pulaa.

Prosessilämpöä teollisuuteen

Teollinen vallankumous.

Samat ominaisuudet, jotka tekevät LDR-50:stä optimaalisen kaukolämmön ratkaisun, palvelevat myös toimialoja, jotka tarvitsevat jatkuvaa prosessilämpöä mutta haluavat silti edetä kohti ilmastotavoitteitaan. Pienen tilantarpeen ja monistettavuutensa ansiosta ratkaisu voidaan integroida saumattomasti osaksi olemassa olevaa infrastruktuuria. Tuloksena on ennakoitava, kilpailukykyinen ja lähes CO₂-vapaa prosessilämpö, joka tukee teollista tuotantoa.

  1. Steady Energyn laitoksesta saadaan kuumaa vettä
  2. Teollisuusasiakas käyttää lämpöä
  3. Ennakoitavat energiakustannukset ja teollisuuden alemmat CO₂-päästöt